skip to main |
skip to sidebar
kesälaulu
me olemme ihmiset päällä niittyjen
pian olemme ihmisia alla niittyjen
ja meistä tulee niittyjä ja meistä tulee metsää
ja hilpeä maaseutuloma vain kestää
Ernst Jandl 1925-2000 saksalainen runoilija
Löysin tämän Puiden lohtu -runokirjan ja siellä on muutamia oivalluksia, vaikka en runoista mitään ymmärrä. Siinäkin mulla on oma makuni. Tykkään suhteellisen lyhyistä ja sellaisista selkeistä. Ja olen aika vähän lukenut runoja, vaikka sanoista tykkään ja niiden kääntelystä. Alla kokeilu.
Olkapääni kitisee
onko se vanha
se elää omaa elämäänsä
ei päästä otteestaan.
Pitäisikö leikata irti
elää ilman
ilman kipua
ilman kättä.
Tekstit
2 kommenttia:
Onhan se niinkin että menemme niittyjen alle, mutta nyt vielä odotan kevättä ja niittyjä täällä maan päällä.
Jospa olkapäätä ei kannata leikata pois sitä voi vielä tarvita.
tia, musta tuo runo oli aika mukavanoloinen. Tarpeeksi lyhyt ja jokin siinä viehätti.
Tämä olkapääni äksyily sai tuon runokkeen aikaiseksi. Ehkä sen takia tuo radikaali ratkaisu.
Lähetä kommentti