keskiviikko 21. tammikuuta 2009

mitä kaikkea...


Työelämä on aika mielenkiintoista. Pitäisi olla nopea, hyvä ja sosiaalinen. Ei saisi sitten olla liian hyvä, ettei jää ulkopuolelle porukasta. Kuitenkin pitäisi tehdä niin hyvää tulosta, että pomo on tyytyväinen.
Ja vaikka on työmäärävaatimus, pitäisi ehtiä pitää taukoa ja kuunnella itseään ja olla kunnolla ruokatauolla.
Mäkin taidan olla liian kiltti. Hankala yhtälö työelämssä. Silloin voi joutua tekemään liikaa, koska on vaikea sanoa ei.
Plussaa tulee koko ajan ja tuntuu, että ei voi lähteä aikaisemmin työstä, että saa tehtyä vaadittavan määrän.
Onneksi sitä on huomannut, kuinka tottuminen tuo nopeutta ja alkaa pikkuhiljaa luottaa, että ehkä sittenkin tavoite on saavutettavissa. Tuo ajatus laskee stressiä.
Ja huomaa, että vapaa-ajalla ei ajattele enää niin paljon töitä ja sen vaatimuksia.


2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Sittenhän sinulla alkaa olla tasapainossa työasiat, kunhan sitä "kiltteyttä" vähän karsit.

Yvonne kirjoitti...

tia, taisin iloita liian aikaisin. Tuo oli vaan niin hyvä päivä. Toivottavasti tulee toisiakin.

Niin ei kannata olla liian kiltti.