Tässä tuli niin jännä kuvakulma, että ikuistin sen kameralle. Tuli mieleen jotkin sadut, joissa metsässä puut oli noin lähekkäin. Oli pelottavia metsiä ja valoisia metsiä. Tästä kuvasta tulee kuitenkin hyvä olo ja se oli sellainen hetken idea.
Tätä blogia kirjoittaa: vakava ja hassunkurinen, rohkea ja ujo, lempeä ja voimakas, luova ja jäykkä, boheeminen ja tarkka persoona. Ikäkään ei ole tuonnut itsevarmuutta, jota vieläkin etsin. Olen nainen parhaassa iässä, ainakin omasta mielestäni. Olen päässyt äidiksikin. Asun kaksiossa itsellisenä naisena. Huonona puolena hellyyden vähäisyys, itsekseenpuhuminen. Hyvinä puolina: saa pitää kaaosta oman maun mukaan ja katsoa tv:tä vaikka äänettömällä.
Laitoin Susalta saamani mietelauseen alas kuvan kera.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti